Työvoimapula Suomessa: Millä aloilla on oikeasti tekijäpula ja kovin palkanmaksuvara?
Julkisessa keskustelussa "työvoimapula" on jatkuvasti toistuva mantra. Todellisuudessa ilmiö on usein puhdas tilastollinen illuusio. Kun yritykset valittavat tekijäpulaa, kyse on useimmiten maantieteellisestä kohtaanto-ongelmasta tai yksinkertaisesti palkanmaksuhaluttomuudesta. Työnantajat eivät suostu maksamaan vapaiden markkinoiden vaatimaa hintaa. Aidossa rakenteellisessa työvoimapulassa kysynnän ja tarjonnan laki pakottaisi palkat välittömään nousuun.
Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometri ja Työllisyyskatsaus ovat armottomia. Ne paljastavat asiantuntija-ammatit, joissa työvoiman tarve on absoluuttinen. Näillä aloilla palkanmaksuvara on aito.
Kovimman palkanmaksuvaran alat:
- ICT-sektorin huippuasiantuntijat: Kyberturvallisuuden arkkitehdit, AWS/Azure-pilvipalveluihin erikoistuneet DevOps-insinöörit ja tekoälyintegraatioita rakentavat ohjelmistokehittäjät. Yritysten katteet ovat massiivisia. Palkka on puhdas neuvottelukysymys.
- Erikoislääkärit: Kliinisen erityisosaamisen lääkärit, kuten psykiatrit ja radiologit. He nauttivat markkinoilla käytännössä monopoliasemasta. Tämä heijastuu suoraan tuloihin.
- Automaatio- ja sähköinsinöörit: Teollisuuden vihreä siirtymä nielee asiantuntijoita. Insinöörin ydinosaamista ei voi korvata tekoälyllä eikä siirtää halpatuotantomaihin.
- Verohallinnon ja juridiikan konkarit: Yrityskauppoihin (M&A) ja kansainväliseen verosuunnitteluun erikoistuneet lakimiehet tuovat asiakkaille miljoonasäästöjä. Palkanmaksuvara on liiketaloudellisesti rajaton.
Näille asiantuntijoille etätyö ja itsenäisenä konsulttina toimiminen on arkipäivää. Avoimien työpaikkojen suhde tekijöihin on räikeän yksipuolinen. Teknologia skaalaa työn tuottavuutta voimakkaasti. Yritysten voittomarginaalit paisuvat. Työntekijä vaatii ja saa parhaan mahdollisen palkan.
Matalapalkka-alojen työvoimapulassa on kyse puhtaasta matematiikasta. Työn tuottama absoluuttinen lisäarvo euroissa ei riitä. Se ei kestä Suomen elinkustannusten ja kovan verotuksen vaatimaa palkanmaksua. Kun ravintolan tai siivousliikkeen katteet puristuvat nollaan, rahaa kunnon palkkoihin ei kerta kaikkiaan ole olemassa.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyyskatsaus